Internet-tärkeilijä on henkilö, joka käyttää huomattavan suuren osan ajastaan Internetissä pätemiseen, tärkeilyyn, nipottamiseen, elvistelyyn tai miksi sitä sitten halutaankaan kutsua. Kyseisen ihmistyypin tuntee varmasti jokainen, joka on esimerkiksi joskus lukenut jonkun Internet-keskustelufoorumin viestejä.
Tärkeilyn pääasiallinen tarkoitus on kilpailu muita Internet-käyttäjiä vastaan asiantuntevuudessa, näsäviisaudessa, tärkeydessä tai yleisesti vain paremmuudessa. Jokainen Internetissä tehtävä asia on osa tätä kilpailua, jossa tarkoituksena on voittaa muut käyttäjät keinoilla millä hyvänsä.
Tämän tekstin tarkoituksena on valottaa Internet-tärkeilijöiden ajatusmaailmaa ja yleisiä toimintatapoja.
Keskustelu eli väittely eli inttäminen on yleisin asia, jota tärkeilijät harrastavat Internetissä. Internet-väittelystä on kirjoitettu paljon, esimerkiksi Niilo Paasivirran ansiokas "nyyssiväittelyn opas".
Keskustelu on tärkeilijöiden mielestä hyödytöntä, jos sitä ei pysty käyttämään oman paremmuutensa korostamiseen. Tämän vuoksi jokainen tärkeilijöiden keskenään käymä keskustelu kääntyy ennen pitkää väittelyksi, jossa tavoitteena on voittajan löytäminen.
Joskus tärkeilijät keskustelevat myös sellaisten ei-tärkeilijöiden kanssa, joilla ei ole minkäänlaista väittelynhalua. Tällöin tärkeilijä ajattelee, että ei-tärkeilijä on jo "luovuttanut" keskustelun ja tunnustanut hänet sen voittajaksi. Tästä huolimatta tärkeilijä yrittää vielä mahdollisuuksien mukaan varmistaa "murskavoittonsa" provosoimalla ei-tärkeilijää jotenkin, jotta hän rupeaisi kaikesta huolimatta väittelemään.
Kun joku esittää jollain tärkeilijän suosimalla Internet-palstalla kysymyksen -- oli se sitten hänelle osoitettu eli ei -- niin tärkeilijä ottaa siihen vastaamisen aina henkilökohtaisena haasteena, onhan kyseessä hänen oma pätemisareenansa, jonka kuningas hän haluaa olla.
Tärkeilijä pyrkii vastaamaan kysymykseen aina mahdollisimman vaikeaselkoisesti, jotta hän vaikuttaisi mahdollisimman asiantuntevalta. Jos kysymys koskee esimerkiksi teknistä ongelmaa, on ratkaisun oltava sellainen, jonka mahdollisimman harva osaa toteuttaa (ks. osio "ohjeet ja oppaat"). Jos useampi tärkeilijä vastaa samaan kysymykseen, niin heidän välillään alkaa aina kilpailu siitä, kuka keksii "pätevimmän" vastauksen.
Usein kysymys on puutteellinen tai virheellinen, jolloin tärkeilijä joko tyytyy haukkumaan kysyjän kysymyksenasettelutaitoa tai tekee tahallaan mahdollisimman pieleen menevät oletukset kaikista asioista, joita kysyjä ei mainitse. Jos esimerkiksi kysyjällä on tietokoneongelma eikä hän mainitse käyttöjärjestelmäänsä, niin kunnon tärkeilijä ei koskaan oleta kyseessä olevan Windowsin, vaan kehittää yleensä jonkinlaisen UNIX-maailmassa pätevän vastauksen.
Joskus tärkeilijä ei kuitenkaan edes yritä vastata kysymykseen, vaan ehdottaa sen sijaan vihaisesti esimerkiksi Googlen käyttöä. Tähän reaktioon on kaksi mahdollista syytä:
Ensinnäkin, kysymys voi olla tärkeilijälle liian yksinkertainen. Tärkeilijä yleensä ärsyyntyy siitä, jos kysyjä on aliarvioinut hänen asiantuntemuksensa esittämällä niin yksinkertaisen kysymyksen. Lisäksi yksinkertaiseen kysymykseen vastaaminen saisi tärkeilijän vaikuttamaan nololta muiden tärkeilijöiden silmissä: miksi kukaan todellinen asiantuntija haluaisi pönkittää arvovaltaansa vastailemalla kysymyksiin, joihin vastaamiseen ei tarvita hänentasoistaan asiantuntijaa?
Poikkeustapauksena on se, jos yksinkertaiseen kysymykseen voi vastata yhdellä sanalla, jolloin tärkeilijät kilpailevat siitä, kuka ehtii kirjoittaa kyseisen sanan ensimmäisenä.
Toiseksi, kysymys voi olla tärkeilijälle liian vaikea. Kysymys saattaa esimerkiksi koskea aihepiiriä, josta tärkeilijä ei tiedä mitään tai ole edes kuullut. Tällöin hän haluaa peittää asiantuntemattomuutensa tiuskimalla takaisin jotain joko Googlesta tai aihepiirin typeryydestä. Jos aihepiiri on yleisesti julistettu tärkeilijöiden keskuudessa typeräksi (esimerkiksi jääkiekko), niin kysyjälle voidaan antaa tämän kirjoittamattoman "kiellettyjen keskusteluaiheiden säännön" perusteella porttikielto.
Hieman heikkolahjaisemmat Internet-tärkeilijät, joita näkyy esimerkiksi suurilla massafoorumeilla (mm. Suomi24), suosivat kysymyksiin vastatessaan ns. googleasiantuntemusta. Googlella löydetään jokin aiheeseen liittyvä sivu, yleensä Wikipedia-artikkeli, josta sitten copy-pastetaan pitkä rimpsu tekstiä, jota väitetään omaksi vastaukseksi.
Usein tällainen tärkeilijä on anonyymi ja laittaa nimimerkikseen sellaista pyydettäessä esimerkiksi "tietäjä", "oikea tieto", "totuuden torvi" tai "asian tuntia".
Monet tärkeilijät kirjoittavat Internetiin ohjeita ja oppaita, jotka voivat olla keskustelussa vastauksia kysymyksiin tai sitten aivan itsenäisiä tekstejä jollain WWW-sivulla. Näiden tekstien pääasiallinen tarkoitus ei kuitenkaan ole opastaa ketään vaan osoittaa kirjoittajan asiantuntemus kyseisessä aihepiirissä.
Hyvä opas on vähän kuin hyvä Wikipedia-artikkeli, eli käyttää aina mahdollisimman hankalia termejä ja käsitteitä, ja esittää ongelmiin sellaisia ratkaisumalleja, jotka vaativat mahdollisimman paljon asiantuntemusta ja toimenpiteitä ja mielellään myös jatkuvaa säätöä, jollaiseen jaksavat paneutua vain tärkeilijät itse. Esimerkiksi Juhapekka "Naula" Tolvasen teksti "Suomen kielen kirjoittaminen Unicodea käyttäen" kehottaa asentamaan tietokoneelle tusinan erilaisia fontteja ja vieläpä tarkistamaan jatkuvasti, onko tiettyihin fontteihin tullut uusia päivityksiä.
Tietoteknisissä ongelmissa usein tärkeilyn kannalta helpoin "ohje" on kehotus vaihtaa tietokoneen käyttöjärjestelmä tärkeilijän omaan suosikkijärjestelmään.
Kielioppitekniset knopit ovat toinen suosittu oppaiden ja ohjeiden aihe, sillä niillä on helppo tärkeillä oli keskustelun varsinainen aihe sitten mikä tahansa. Jos toinen käyttäjä tekee esimerkiksi yhdyssanavirheen, niin hänelle on helppo vastata esimerkiksi antamalla halventavan kommentin yhteydessä linkin Jukka K. Korpelan "Yhdyssanat yhteen" -oppaaseen.
Tärkeilijät keräävät itselleen erilaisia luottamustehtäviin verrattavissa olevia Internet-titteleitä. Tärkeilijä voi olla esimerkiksi tärkeän keskustelupalstan moderaattori, tärkeän www-sivuston ylläpitäjä, tärkeän IRC-kanavan operaattori, Wikipedian ylläpidon jäsen tai vaikkapa korkeatasoinen hahmo jossain tärkeässä online-pelissä.
Titteleihin ja statuksiin kuuluu yleensä jonkinlaista valtaa, kuten oikeus rangaista muita käyttäjiä. Tätä valtaa tulee käyttää mahdollisimman paljon, jotta kaikki alempiarvoiset käyttäjät osaisivat kunnioittaa häntä alistumalla. Tittelikäyttäjä on myös aina oikeassa ja pystyy osoittamaan oikeassaolonsa rankaisemalla väärässäolijoita.
Usein tärkeilijä saavuttaa statuksen, joka on luonteeltaan pikemminkin sosiaalinen kuin tekninen. Esimerkiksi Jukka K. Korpela on saavuttanut suomenkielisissä uutisryhmissä ns. kaikkien alojen erikoisasiantuntijan statuksen, joka käytännössä näkyy siinä, että suurin osa muista tärkeilijöistä myötäilee hänen mielipiteitään ja taistelee samassa rintamassa väärien mielipiteiden esittäjiä vastaan.
Tärkeilijällä on yleensä tiukka joko-tai-henkinen mielipide kaikista mielestään tärkeistä asioista -- etenkin sellaisista, joissa on kaksi yleisesti tunnettua vaihtoehtoa. Esimerkiksi tietotekniikassa tunnetun parin muodostavat Windows ja Linux.
Tärkeilijä valitsee tällaisissa asioissa tiukasti yhden näkökannan ja puolustaa sitä toista vaihtoehtoa vastaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Vastakkaisen mielipiteen kannattajia tulee myös pyrkiä käännyttämään "oikealle polulle".
Voimakkaimmat mielipiteet tulee olla mahdollisimman erikoisista ja marginaalisista asioista, kuten tietotekniikassa erilaisista funktionaalisista ohjelmointikielistä. Tärkeilijä vaikuttaa sitä asiantuntevammalta, mitä spesiaalimmista asioista hän osaa inttää ja kinastella.
Asiantuntemustaan pystyy pönkittämään myös löytämällä tuttuihin inttämisaiheisiin "kolmansia vaihtoehtoja". Esimerkiksi muiden tärkeilijöiden aloittaessa Windows-Linux-tappelun tulee "kolmannen polun kulkija" esiin ja rupeaa puolustamaan esimerkiksi MacOS X:ää, BSD:tä, HP-UX:ää, VMS:ää tai vaikkapa OS/360:tä. Mitä erikoisemman ja marginaalisemman vaihtoehdon tärkeilijä löytää, sitä asiantuntevammalta hän ainakin omasta mielestään vaikuttaa.
Jotkut tärkeilijät keräilevät itselleen myös arsenaalin erilaisia "ismejä" ja filosofioita, joiden kannattajiksi he tunnustautuvat. Erikoisuudentavoitteluun kuuluu se, että nimikkeiden on oltava mahdollisimman hämäriä, usein jopa itse keksittyjä. Eri WWW-sivustojen käyttäjäesittelyissä jokaisesta ismistä on mahdollisuuksien mukaan oltava linkki esimerkiksi vastaavaan Wikipedia-artikkeliin.
Joskus tärkeilijä on mennyt jonkin valintansa suhteen niin äärimmilleen, että se dominoi koko hänen elämäänsä. Tällaisia tärkeilijöitä voidaan kutsua fanaatikoiksi tai faneiksi.
Tärkeilijät valitsevat yleensä sellaisen fanituksen kohteen, johon kuuluu paljon väittelyissä käyttökelpoista knoppitietoa, ja jota voi soveltaa koko elämäänsä. Esimerkiksi useita satoja jaksoja sisältävät fiktiiviset omaan mielikuvitusmaailmaansa sijoittuvat TV-sarjat ovat tällaisia, varsinkin kun fani pystyy knoppitietämyksensä lisäksi osoittamaan "tosifaniutensa" esimerkiksi kuvittelemalla elävänsä kyseisessä mielikuvitusmaailmassa.
Toinen suosittu fanatismin kohde ovat erilaiset tuotemerkit. Tärkeilijän tulee tietää kaikki knoppitiedot fanittamansa valmistajan kaikista tuotteista ja käyttää niitä kaikilla elämänsä alueilla.
On sanomattakin selvää, että nykyisin monet suuryhtiöt käyttävät äärimmäiselle fanaatikkotasolle "nousseita" tuotemerkkitärkeilijöitä hyväkseen mielipidejohtajina. Parhaimmassa tapauksessa fanaatikot saadaan vieläpä kilpailemaan keskenään esimerkiksi siinä, kuka ensimmäisenä ostaa valmistajan uuden tuotteen. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa Applen iPhone -puhelimen ja Nintendon Wii-pelikonsolin ympärille muodostetut kansanliikkeet.
Monet aloittelevat tärkeilijät aloittavat tärkeilyuransa ns. linkkipätijänä. Internetissä liikkuu URL-linkkejä yleensä erilaisiin hauskoihin, mukahauskoihin ja muuten vain "kiinnostaviin" juttuihin, ja nämä toimivat linkkitärkeilijöiden pelimerkkeinä.
Kun linkkipätijä kohtaa uuden kilpailukelpoisen linkin, hän copy-pastettaa sen välittömästi mm. kaikille käyttämilleen IRC-kanaville, keskustelufoorumeille ja tietenkin omaan blogiinsa.
Joskus joku toinen tärkeilijä on ehtinyt jo nähdä linkin esimerkiksi jollain toisella IRC-kanavalla. Tällöin hän kommentoi sitä sanomalla "wanha", jolloin hän osoittaa olevansa parempi linkkipätijä kuin pastettaja. Parhaat linkkipätijät yleensä istuvat valtaosan ajastaan IRC:ssä, ettei yksikään linkki menisi heiltä ohi.
Linkkikilpailun voittotaktiikkaan kuuluu olennaisesti se, että muiden linkeille huudetaan "wanhaa" edes katsomatta niitä.
Wikipedia on yksi tärkeilijöiden monista taistelutantereista, joilla otetaan mittaa siitä, kuka osaa tärkeillä parhaiten. Tärkeilijät yleensä muokkaavat Wikipedian artikkeleita, mutta eivät niiden parantamiseksi vaan oman arvovaltansa pönkittämiseksi. Tämän osion tarkoituksena on havainnollistaa tärkeilijöiden toimintaa Wikipedia-verkkotietosanakirjaa esimerkkinä käyttäen.
Omaa lempiaihepiiriä sivuavia Wikipedia-artikkeleita tulee syynätä tarkasti, jotta niistä löytyisi "virheitä ja epätarkkuuksia". Mitä syvällisempää asiantuntemusta epätarkkuuden löytäminen vaatii, sitä suurempi on sen korjaamisesta saatu wikipediakunnia.
Tärkeilijän mielestä liian "kansanomaiset" ilmaukset ovat aina "epätarkkoja", joten hän pyrkiikin aina mahdollisuuden tullen uudelleenkirjoittamaan sellaiset "ensyklopediaalisemmin". Jos artikkelissa esimerkiksi sanotaan "liiallinen alkoholin juominen voi aiheuttaa oksentelua", niin tärkeilijä muuttaa sen muotoon "vahvalla etanolimyrkytyksellä on usein emeettinen vaikutus".
Epätarkkuuteen kuuluvat myös se, ettei kaikkia mahdollisia poikkeustapauksia oteta huomioon. Jos Wikipediassa lukee esimerkiksi "tietokone"-artikkelin alkuesittelyssä "tietokoneet käyttävät binäärilukujärjestelmää", on se tärkeilijän mielestä hävytön yleistys ja osoittaa kirjoittajansa asiantuntemattomuutta. Tärkeilijä korjaakin virkkeen oitis muotoon "jotkin tietokoneet käyttävät binäärilukujärjestelmää, mutta myös esimerkiksi desimaali- ja ternäärijärjestelmiä on käytetty." Tärkeilijä ei missään nimessä mainitse, että tämä käyttö sijoittui enimmäkseen 1970-lukua edeltäviin vuosikymmeniin, sillä sehän saisi hänen lisäämänsä informaation kuulostamaan joutavanpäiväiseltä.
Joskus tärkeilijä laittaa lauseiden väliin hienoja vieraskielisiä ilmauksia, kuten "si vous préférez", "quod erat demonstrandum" ja kestosuosikkina "per se". Jos joku poistaa artikkelista hänen lisäämänsä vieraskielisen ilmauksen tai korvaa sen ymmärrettävämmällä, ottaa tärkeilijä sen henkilökohtaisena loukkauksena.
Kielioppitärkeily on myös tärkeä Wikipediassa harjoitettu tärkeilyn laji. Senkään tarkoitus ei ole kieliasun ymmärrettävyyden parantaminen vaan knoppien ja poikkeussääntöjen tuntemuksella ylpeily. Kielioppitärkeilijä "tietää", että viive-sanan genetiivimuoto on "viipeen" eikä "viiveen", ja hän korjaakin tällaiset "virheet" aina kun näkee sellaisia, ja kirjoittaa muutoksen selitteeksi esimerkiksi "suomenkieli kunniaan".
Englanninkielisessä Wikipediassa kielioppitärkeilijän uran saa hyvin alkuun siten, että valitsee satunnaisen artikkelin, vaihtaa siinä satunnaisen preposition tai artikkelin, ja laittaa selitteeksi "grammer" (ei missään nimessä "grammar"!)
Tärkeilijä haluaa omalle lempiaihepiirilleen mahdollisimman paljon näkyvyyttä Wikipediassa, joten hän lisää siihen viittauksia kaikkiin mahdollisiin artikkeleihin, joihin sellaisen jotenkin saa ängettyä. Jos esimerkiksi tärkeilijä on South Park -fani ja uudessa South Park -jaksossa on esiintynyt vaikkapa Pol Pot, niin tärkeilijä lisää heti Pol Pot -artikkeliin viittauksen kyseiseen South Park -jaksoon. Monesti tärkeilijät jopa kilpailevat siitä, kuka ehtii ensimmäisenä "päivittämään" artikkelit tällä tavoin.
Jos Wikipediatärkeilijä haluaa aloittaa tärkeilyn jostain asiasta, niin helpoiten se onnistuu liittämällä artikkeliin satunnaisen lauseen loppuun tagin, joka kuuluu englanninkielisessä Wikipediassa "citation needed" tai suomenkielisessä "lähde?". Tämä tagi aloittaa niinkutsutun "lähdetärkeilykilpailun".
Jos esimerkiksi käsi-artikkelissa väitetään, että kädessä on viisi sormea, niin kilpailuvoittoja havitteleva tärkeilijä lisää väitteen perään "lähde?" -tagin. Tämän jälkeen alkuperäinen artikkelin kirjoittaja löytää asiaankuuluvan lähteen ja muokkaa tekstin esimerkiksi muotoon "normaalissa ihmisen kädessä on 1800-luvulla eläneen saksalaisen anatomiantutkijan Teophilus von Schwarzkopfin Ihmisen Anatomia -teoksen mukaan viisi sormea."
Tästä muokkauksesta alkaa tulinen taistelu artikkelin keskusteluosiossa, jossa etsitään vaihtoehtoisia kantoja esittäviä lähteitä, ja lopuksi artikkelissa päädytään nimeämään paitsi tutkijat, joiden mielestä sormia on viisi, myös erilaiset nelisormisuuden ja kuusisormisuuden kannattajat sekä kaikki mahdolliset heidän tuntemansa poikkeustapaukset. Kilpailun voittaa lopulta se, joka saa artikkelin lopulta niin hienoon muotoon, ettei nipottamisen aihetta enää ole kellään.
Useimpien wikipediatärkeilijöiden mielestä aiheet, joista he eivät ole koskaan kuulleet, ovat "ei-merkittäviä" eli englanninkielisellä puolella "non-notable" tai "NN", varsinkin jos niistä kirjoitettu artikkeli ei tärkeile tarpeeksi hyvin. Tällaisia artikkeleita tulee etsiä ja niistä tulee aloittaa ns. poistoäänestys. Poistoäänestyksen aloittaminen antaa aloittajalle paljon tärkeilypisteitä.
Kaikki Star Trekiin liittyvät aiheet ovat kuitenkin merkittäviä Wikipedia-artikkelin laadusta riippumatta, sillä ne kuuluvat melko keskeisesti useimpien wikipediatärkeilijöiden maailmankuvaan.
Jos artikkeli ei kuulu yhdenkään tärkeilijän lempiaihepiiriin, niin se poistetaan yleensä yksimielisellä päätöksellä. Sen sijaan jos sen takana sattuu olemaan tarpeeksi suuri tärkeilijälauma, niin alkaa ns. poistoäänestyskilpailu, jossa voittajana on se osapuoli, joka määräaikaan mennessä saa haalittua enemmän äänestäjiä puolelleen.
Jotkut korkea-arvoiset wikipediatärkeilijät eivät vaivaudu edes aloittamaan poistoäänestyksiä vaan poistavat artikkelin suoraan. Perusteluksi annetaan pelkästään viite artikkeliin, jossa kaikki tuhat erilaista "speedy deletion" -kriteeriä on lueteltu.