««- · CWU MEMOiRS 0x9C · -»»
========================================================================== 0x9C - Kiuruvesi - wArlord - 1999-08 - 258 lines ==========================================================================
Se olisi sitten lukion kolmas ja viimeinen vuosi aluillaan. Ja Frontlinekin perkele sinnittelee edelleen. Vaikkei mitään kiitoksia tai kehuja sen ylläpidosta heru, eikä kenellekään tunnu olevan kauheasti väliä vaikka purkki poistuisi välillä linjoilta pariksi viikoksikin.
Toista se oli ennen vanhaan! Silloin Frontline oli jopa kymmenien käyttäjien dial-listillä joka ilta, eikä linja ehtinyt iltaisin olla montakaan minuuttia vapaana, kun seuraava käyttäjä jo otti konnua. Joskus CWUnetin loistoaikoina joutui jopa laittamaan tietyille ruuhkatunneille 15 minuutin aikarajat peruskäyttäjille, jotta kaikki halukkaat ehtisivät sisään. Ja jos purkki jostain syystä putosi linjoilta, niin ihan takuulla jo samana iltana soitteli joku käyttäjä Hirvosten kotinumeroon ja kyseli, mikä on vikana.
Oudoksuttaa, ettei tästä kulta-ajasta ole kuin pari kolme vuotta. Nykyään saattaa kulua jopa kokonaisia päiviä, ettei Frontlineen tule yhtään soittoa. Aikarajat on ihan sama pitää reiluina, jopa parin tunnin mittaisina, koska harvapa linja-aikaansa muutenkaan jaksaa loppuun asti käyttää. Aktiivikäyttäjistä suurin osa on lopettanut, ja loputkin soittelevat yhä harvemmin. Ja jos purkki ei satukaan vastaamaan, niin kukaan ei enää edes välitä asiasta, soittelevat vain sinne helvetin Internettiin sen sijaan.
Tänä kesänä olin Hautataipaleella porukoiden luona kylässä pari viikkoa, ja sillä aikaa oli Kiuruvedellä ukkonen polttanut yhden kriittisen sulakkeen sieltä koneenrakennusfirman toimistolta, jossa Frontlinen purkkikone on, eikä kukaan työntekijä tietysti loma-aikaan huomannut koko asiaa. Vasta kun purkki oli ollut poissa linjoilta VIIDETTÄ PÄIVÄÄ, tuli Jyriltä voice-soitto Hirvosten isäntäväen numeroon. "Olisiko herra järjestelmäoperaattori Juhani Hirvonen tavattavissa?" Hänkään ei ollut huomannut asiaa aikaisemmin, koska hänkään ei enää soita Frontlineen kuin kerran pari viikossa vaikka kuuluukin aktiivisimpiin käyttäjiin.
No, ei muuta kuin isäukon Volvon nokka Kiuruveden suuntaan ja vikaa selvittämään. Nykyäänhän minulla on ukon kustantama ajokorttikin, niin ei hänen tarvitse enää lähteä kuskiksi, mutta jaksoipa hän siltikin voivotella, että on niistä "jonnijjootavista sähköpostiloesta melekosesti vaevoo". Ja kysellä, että millonka meinaan hommata oman auton. No, katsotaan kunhan on selvitty ensin tärkeämmistä menoista, perkele. Kopsasilla olisi kuulemma se niitten vanha Datsun myytävänä, eiku sen taisikin se Korhosen poika ehtiä jo ostaa itselleen. Mutta voisin silti kuulemma lopettaa sen "sähköpostin" pidon, niin olisi sitten rahaa auton ostoon. No en helvetti soikoon lopeta, meikäläiselle on purkin pito sellainen kunnia-asia etten siitä ihan helpolla luovu, saatanan perkele!
Jaksan aina vakuutella ihmisiä oikein kirosanojen kera siitä, että purkinpitotehtäväni on tärkeä ja jopa pyhä. Se edustaa katoavaa perinnettä, jota täytyy erikseen vaalia, vaikka se välillä tuntuisikin vähän turhalta kaikkien Internettien sun muiden suuren maailman kotkotusten vallatessa niiltä alaa. Välillä tosin on päiviä, jolloin haluaisin vain itsekin lyödä hanskat tiskiin koko touhun suhteen, mutta tähän mennessä olen onneksi keksinyt keinoja joilla pitkittää purkin elämää.
Esimerkiksi viime vuonna alkoi pahasti näyttää siltä, että suurin osa Frontlinen messuista oli meikäläisen ja Jyrin välisiä loputtomia yläasteaikojen muisteluketjuja. Päätin, että nyt perkele aloitetaan oikein valtakunnanlaajuinen mainoskampanja. Vedotaan etenkin niihin modemisteihin, joiden vakiopurkit ovat lopettaneet tai muuten vain kuoleman kielissä, ja jotka kaipaavat sellaista rentoa vanhan ajan messuilupurkkia paikkaamaan elämäänsä tullutta aukkoa. Laitoin mainosta Fidonettiin ja kaikkiin muihinkin löytämiini valtakunnanlaajuisiin messunetteihin, olivat ne sitten kuinka kuolleita hyvänsä. Soittelin myös kunkin teleliikennealueen pariin tärkeimmän oloiseen purkkiin, jotka vielä löytyivät LAHOn 24H-listalta, ja jätin niihin mainoksen. Kaiken kaikkiaan kampanja poikikin sitten useita kymmeniä uusia käyttäjiä, joista ehkä sellaiset 5-10 jäi vakiomessuilijoiksi.
Purkin henki muuttui kuitenkin aika toisenlaiseksi uusien käyttäjien myötä. Kulta-aikoina Frontlinen aktiivikäyttäjät olivat olleet lähes pelkästään Kuopion teleliikennealueelta ja sellaista suhtkoht "normaalia" nuorisoa, jotka juttelivat koulusta, musiikista, rippileireistä, armeijaan menosta ja tietysti kaikenlaisista tietokoneharrastusjutuista. Nyt tuntuu, että nämä "perusharrastajat" ovat karanneet jo kaikki pysyvästi Internettiin, ja jäljellä on vain mitä ihmeellisimpiä alakulttuurifriikkejä sun muita omantienkulkijoita. No, olihan meillä sellaisia kyllä ennestäänkin, ihan oman gruupinkin puolesta, mutta nyt tuntuu että olen itse se kaikkein normaalein jätkä siinä joukossa, jonkinlainen friikkisirkuksen tirehtööri.
Frontlinessä on yhtä sun toista mielenvikaista syrjäytyjää, hevaria, punkkaria, saatananpalvojaa, jotain träkkeriteknoa "säveltävää" narkkaria, roolipelihörhöä, uusnatsia, ja salaliittoja joka puolella näkevää herätyskristittyä. Ja tietysti amigisteja, ansigraafikkoja ja muita aatteelleen uskollisia sceneihmisiä. No, kaippa minäkin jo purkkisysoppina menen tuohon "aatteelleen uskollisten" joukkoon.
Toisaalta käyttäjien suhtautuminen purkkiin on paljon virkeämpi kuin ennen mainoskampanjaa. Moni nimittäin jaksaa panostaa messuiluun aivan erityisellä antaumuksella, aivan kuin kapinoidakseen Internetin heikkolaatuista paskanjauhantaa vastaan. Toisaalta seassa on kyllä paljon niitäkin, jotka käyttävät tämän energiansa keksiäkseen mahdollisimman elitistisiä piilovittuiluja muille käyttäjille, ja niitä, jotka suoltavat pelkkiä vasemmalla kädellä hutaistuja paskamessuja areat täyteen. Mutta enpä jaksa enää niistäkään valittaa. Jokainen uusi messu on nykypäivänä arvokas, vaikka jokaisella messuilijalla olisikin ihan oma erityinen käsityksensä siitä, miten purkkiviestittely toimii.
Mennyttä ovat nekin päivät, jolloin "peeloksi" julistettiin ne, jotka eivät laittaneet välilyöntiä pisteen ja pilkun jälkeen tai tyhjää riviä quoten jälkeen. Kukaan ei enää jaksa nillittää tuollaisista pikkuasioista, korkeintaan sarkastisesti piilovittuilla niistä. Quoten yläpuolelle kirjoittamisesta eli "top-postauksesta" sentään onneksi vittuillaan edelleen ihan kunnolla. Internetin puolella kyseinen vammailu tosin alkaa käsittääkseni olla jo sen verran yleistä ettei siellä enää juuri vittuilla asiasta.
Messuilijoiden lisäksi on käyttäjissä nykyään yllättävän paljon leechaajia ja muita filejamppoja, jotka eivät edes messuile. Aivan kuin sieltä Internetistä ei nimenomaan niitä tiedostoja saisi paljon paremmin? Yhden tuollaisen filerohmun kanssa kerran chattailin, kun satuin olemaan konehuoneessa samaan aikaan kun hän linjalla. Selvisi sitten, että hän oli tuollainen aika nuori jannu, jolle vanhemmat suostuvat maksamaan puhelinlaskut mutta eivät suostu "ostamaan heille kotiin Internettiä". Jaa, no onhan tuokin yhdenlainen perustelu. No, imutelkoot vaan juniorit minun puolesta tiedostoja ihan vapaasti, kun ovat muutenkin aika usein päivän ainoita käyttäjiä. Jotenkin sitä iloitsee joka ikisestä soitostakin nykyään, oli soittaja sitten millainen leechaajapelle hyvänsä.
Kaipaan kyllä kovasti niitä aikoja, jolloin CWU:laiset jaksoivat vielä soitella aktiivisesti purkkeihin ja 97X/017-alueen "purkkiscene" oli muutenkin elinvoimainen. Enää ei edes ircissä patistelu auta, kun esimerkiksi Kassu on kyllästynyt koko purkkimaailmaan lopullisesti. Sampalla, Heidillä ja Mekalla ei ole enää edes lankapuhelinliittymiä. Mekaa ei sellainen työssäkäyvänä Helsinki-juppina edes kiinnosta, mutta kahdelle ensinmainitulle lähettelen aina silloin tällöin QWK-paketteja email-attachmentteina. Valitettavasti heiltä takaisin tulevat replypaketit ovat yleensä aika laihoja. Dikkis soittelee joskus viikonloppuisin mutta ei yleensä edes imuta messupakettia vaan kirjoittaa onlinenä jonkin kännivuodatuksen jollekin täysin asiaan liittymättömälle arealle. Jyri on ainoa CWU:lainen, joka jaksaa lisäkseni oikeasti messuilla purkissa enää, ja hänkään ei soita ollenkaan niin usein kuin ennen.
Kaikkea varjostaa se, että yhä useampi käyttäjä lankeaa kiinteiden Internet-piuhojen pauloihin. Ainakin Helsingissä, Oulussa ja Tampereella niitä piuhoja saa yhä laajemmilla alueilla, ja nyt olen kuullut juttua, että syksyllä alkaisi Kuopiossakin saada sellaista "kaapelimodeemia" opiskelija-asuntoihin. Mistä saada enää nykyään uusia vakiokäyttäjiä kiinteän Internetin viettelemien tilalle? Pitääkö tässä perkele luovuttaa vastarintaperiaatteensa ja laittaa purkki Telnetin päähän? Luulen, ettei se välttämättä edes auttaisi, koska monet Telnet-purkitkin ovat ihan samalla lailla kuoleman kielissä kuin pelkän puhelinlinjankin varassa olevat.
Jyri on usein julistellut, että hänelle Frontlineen soittelu on kunnia-asia, eikä hän lopeta niin pitkään kun se on pystyssä. Eikä aio sitä omaa privaattipurkkiaankaan lopettaa vaikka se on kuulemma nykyään todella kuollut. Mutta saas nähdä, kuinka hyvin sana pitää siinä vaiheessa, kun koittaa taikapiuhojen aika. Onhan noita vastaavia tapauksia näkynyt aiemminkin, ensin ollaan niin viimeisen päälle uskollisia purkkikäyttäjiä henkeen ja vereen, ja sitten se "jotenkin vain unohtuu".
Mikä ihme siinä Internetissä oikein vetää? Jokin niissä irkeissä, nyysseissä ja kaikenmaailman WWW-juppeiluissa vaan on olevinaan niin paljon parempaa ja houkuttelevampaa kuin perinteisissä purkeissa. Minusta se on ihan paskaa, kun niistä "Internet-palveluista" ei koskaan tiedä, kuka niitä milloinkin käyttää ja mistä päin maailmaa. Kaikki on aina joka suuntaan pelkkää rajatonta "tiedon valtamerta". Purkit ovat niin paljon selkeämpiä ja koossapysyvämpiä systeemejä, joissa on oma tunnelmansa ja kodikkuutensa. Jotkut kehuvat aina välillä, miten nyyssit olisivat parempi tekniikka messuiluun, mutta paskan marjat, QWK-paketin generoinnistakin on tehty niin helvetin vaikeaa! Puhumattakaan sitten niistä vitun top-postaajista ja spämmääjistä joita ei tuollaisessa hajautetussa verkossa saa edes bannattua.
Internetistä puheenollen minua on viime aikoina suututtanut se, että WWW:hen on ruvennut ilmestymään jotain sellaisia "keskustelufoorumeita", jotka kutsuvat itseään BBS:iksi!!! Niinkuin nyt vaikka tuollainen Muropaketti-nimiseen peeseenvirittelysivuun kuuluva "MuroBBS", joka perustettiin tänä keväänä. Perkele kun sapettaa. Rekisteröidyin oikein varta vasten sille foorumille ja laitoin sinne parikin tulikivenkatkuista viestiä, joissa valittelin, että eivätkö nykyajan nuoret tajua hevonpaskaakaan mistään, ja että mikään helvetin kankeakäyttöinen WWW-sivu josta ei saa edes QWK-pakua imettyä EI OLE mikään BBS, saatana vieköön! Yhtäkään järkevää kommenttia en saanut vastaukseksi. Kuulemma modeemipurkit ovat kuolleet, ja WWW-paskojen kutsuminen BBS:iksi on vähän kuin kunnianosoitus niille ja vähän kuin samaa perinnettä. JA VITUT ON! Täyttä historian halveksuntaa ja vääristelyä, perkele!
Taitaa se vaan olla niin, etteivät BBS-maailman erityislaatuisuutta tajua muut kuin ne, jotka olivat itse siinä mukana sen kulta-aikoina. Meikän luokkakaveritkaan eivät ole käyttäneet kuin korkeintaan MBnettiä ja kuvittelevat että kaikki purkit olisivat samanlaisia lastentarhoja kuin se. Itse olen pikemminkin kokenut, että Internet on se lastentarha (ja mikseipä myös mielisairaala ja pornoluola), ja purkit ovat pikemminkin viimeinen jäljellä oleva perinteisen sivistyksen airut.
Sitten ovat tietysti vielä ne, jotka eivät edes halua edes yrittää ymmärtää koko purkkiharrastusta, niinkuin vaikka Anna (eli meikäläisen kihlattu). Se aina jaksaa valitella, kun soitan meidän kotoa johonkin purkkiin tai käyn konehuoneella. Joskus yritin selittää hänelle, ettei konehuoneella tarvitsisi käydä, jos toisin purkkikoneen meidän kämpille, mutta tämä ajatus sai osakseen vielä kiivaampaa vastustusta. Ihan kuin minulla ei olisi paikat täynnä tietokonerojua muutenkin. Mutta turha kai tuolle on mitään yrittää selittää, ei se tajua eikä edes haluta tajuta. Eikä edes pystyisi tajuamaan, kun ei itse ollut kulta-aikaan touhuissa mukana.
Välillä olen varovasti kysellyt, haluaisiko Anna tulla minun kanssa syksyllä CWU-miittiin Helsinkiin, niin oppisi sitten vähän ymmärtämään tätäkin puolta elämästäni. Mutta tähän mennessä on vastaus ollut tiukka ei, eikä minunkaan kuulemma pitäisi viettää aikaa sen "tietokonejengin" kanssa. Voisimme käydä sinäkin viikonloppuna mieluummin vaikka jossain metsässä telttailemassa. Suutahdin sitten hänelle, että nyt olisi ainoa mahdollisuus VUOSIKAUSIIN nähdä näitä lapsuudenkavereitani, ja jos en nyt saa tätä viikonloppua omakseni niin sopii miettiä onko meidän koko suhde kauhean järkevällä pohjalla. Se on kuitenkin joka tapauksessa nyt EHDOTTOMAN VARMA, että CWU-miittiin mennään syksyllä, ja tällä kertaa en keksi MINKÄÄNLAISIA teko- tai muita syitä sen välttämiseksi vaikka tuntuisi miltä, PERKELE!
Annan asenne on kyllä muutenkin ihmetyttänyt. Tietokone- ja purkkitouhut eivät edes vie kovinkaan isoa osaa elämästäni, mutta silti niistä pitää valittaa. Enimmäkseen olen koulussa, kotona lukemassa ja tekemässä läksyjä, kalastamassa, opiskelijariennoissa ja tietysti tekemässä kaikenlaisia juttuja Annan kanssa. Reilusti alle kymmenen tuntia viikossa jää yleensä sellaista vapaa-aikaa, jota voin edes käyttää purkkijuttuihin. Mutta oli ajankäyttöni kuinka kohtuullista hyvänsä, niin sekin on aina Annalle ihan liikaa.
Mutta saas nähdä. Toisinaan uskon jopa itse, että koko tietokoneharrastus on elämässäni vain jonkinlainen turha umpilisäke, josta ei ole enää tässä vaiheessa mitään mainittavaa hyötyä. Jos menen lukion jälkeen opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia, niin on aikalailla sama, onko minulla peeseenrämppäyskokemusta ennestään 5 vai 8 vuotta. Ja jos päädyn sitten vielä ATK-alan töihin kun olen valmistunut, niin miksi helvetissä harrastaisin ATK-hommia enää siihen työpäivien päälle?
No, Annan mielestä jo sekin on jotenkin epäilyttävää, että aion mennä opiskelemaan tietojenkäsittelyoppia, koska sieltähän tulee vain sellaisia hulluja joukkoampujia niinkuin Sanna Sillanpää. Voi helvettisoikoon, eikö se sitten yhtään typerämpää argumenttia keksinyt? Monta kertaa tästäkin väiteltiin, ja nyt hän on sentään muuttanut näkemyksensä sellaiseksi, että Sillanpää olisi tullut hulluksi siksi, että hän meni naisena miesten alalle. No, uskokoon perkele mitä lystää, kunhan ei enää moralisoi meikäläisen jatko-opintosuunnitelmia niin paljoa kuin ennen.
Voi olla, että jossain vaiheessa luovutan taisteluni ja rupean keskittymään aikuisen ihmisen perhe-elämään. Joo, perhe-elämään tosiaan, Anna on aina välillä ehdottanut lapsenkin hankkimista! Vaikka ollaan perkele vasta hädintuskin täysi-ikäisiä ja on koulutkin kesken!! Itse olen ollut aina tällöin tiukkana, että vauvaahan EI huusholliin hankita ennen kuin meikäläisellä on ensin armeija käytynä, ammattipaperit taskussa ja työpaikka hankittuna, eli ainakin 5-6 vuotta menee vielä. Tähän mennessä tämä selitys on kelvannut, mutta saas nähdä montako vuotta pystyn siihen vetoamaan. Ehkä muutaman vuoden päästä joudun tekemään valinnan, että suostunko lapsentekoon vai päästänkö Annan etsimään itselleen uuden miesystävän jonka kanssa toteuttaa pakkomielteensä.
Yhä useammin on tuntunut siltä, että ainoat kestävät ja hyvät ihmissuhteet elämässäni ovat nimenomaan vanhat koulukaverini eli CWU:laiset. Heidän kanssaan jaksaa pitää yhteyttä vuodesta toiseen vaikka asuisivat ihan eri paikkakunnilla. Onhan meilläkin riitoja, mutta ei mitään niin perustavanlaatuisia kuin Annan tai vanhempieni kanssa. Mutta saas nähdä sitten syyskuussa, onko se CWU-porukkakaan sen vertaa aikuistunut tässä vuosien mittaan, että heitäkään jaksaisi enää pitää kavereinaan.
««- · CWU MEMOiRS 0x9C · nExT cHApTeR -»»